Saunominen on meille suomalaisille niin tuttu ja tavallinen juttu, että sen moninaiset hyödyt saattavat helposti unohtua.
Aktiivisena löylyttelijänä voit kuitenkin olla tyytyväinen, sillä elimistösi pääsee nauttimaan seuraavanlaisista tutkituista terveyshyödyistä (lähteet artikkelin lopussa):
Saunan 5 terveyshyötyä
1. Rentoutuminen
Saunominen rentouttaa niin kehoa kuin mieltä, laskee stressihormonien määrää elimistössä, ja helpottaa usein myös lihaskipuja ja -jännityksiä.
Rentoutuminen yleisesti ottaen tasapainottaa parasympaattisen hermoston toimintaa, edistäen mm. hyvää yöunta sekä ruoansulatusta. Parasympaattisen hermoston toiminta voi olla häiriintynyt stressin ja uupumuksen myötä, jolloin saunassa rentoutuminen on hyvä tuki palautumiselle ja kuntoutumiselle.
2. Kivunlievitys
Saunominen vapauttaa elimistöön beetaendorfiinia. Beetaendorfiini on elimistön tuottamaa hormonia, joka mm. vähentää kivun tuntemuksia. Saunominen voi siis toimia miellyttävänä, luonnollisena ja lääkkeettömänä kivunlievitysmenetelmänä.
Ennenvanhaan sauna olikin paikka, jossa hoidettiin pois kipuja ja vaivoja lämmön, sekä erilaisten saunahoitojen (kylvyt, vihtominen) avulla.
3. Mielen hyvinvointi
Saunominen lisää hyvänolontunnetta ja vähentää ahdistuneisuutta. Tutkimuksen mukaan löylyttely edistää tehokkaasti mielen hyvinvointia, kehon lisätessä mielihyvähormonien eritystä.
Jos siis sattuu olemaan huono päivä ja matala fiilis, kannattaa ensiavuksi ottaa pitkä ja rauhallinen saunasessio!
4. Muistin virkistys
Saunominen laskee verenpainetta ja vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, joilla puolestaan on positiivinen vaikutus aivojen ja muistin vireään toimintaan.
Tutkimuksessa todettiin Dementian ja Alzheimerin taudin riskin vähentyvän jopa 66% vähintään neljä kertaa viikossa saunovilla.
5. Sydämen ja verisuonten toiminta
Saunominen lisää sykevälivaihtelua ja tehostaa sydämen toimintaa. Sykkeen noustessa saunomisen aikana jopa 120-150 lyöntiin minuutissa, vastaa se verenkierron kuormittavuuden osalta matala- tai keskitasoista kestävyysliikuntaa. Verenkierron tehostuessa myös verisuonten joustavuus lisääntyy.
Aktiivinen saunominen alentaa verenpainetta, sekä pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Vähintään neljä kertaa viikossa saunovilla esiintyi tutkimusten mukaan vähemmän aivoinfarkteja, sekä sydän- ja verisuonitauteja.
Miten kannattaa saunoa?
Edellä mainitut saunan terveyshyödyt saavuttaaksesi sinun tulisi saunoa vähintään 4 kertaa viikossa, noin 70-80 asteen lämpötilassa.
Löylyhetken tulisi kestää vähintään 20 minuuttia kerrallaan.
Melko aktiivista saunomisrytmiä siis vaaditaan, mikäli mielit saada kaiken terveyshyödyn saunomisesta irti!
Jos innostut kokeilemaan saunomista useampana päivänä viikossa tai pitkiä aikoja kerrallaan, muista huolehtia riittävästä veden juonnista löylyttelyn aikana sekä sen jälkeen.
Jotta ruumiinlämpösi pysyisi tasaisempana, käytä saunahattua.
Itse käytän usein viileään veteen kastettua pyyhettä päässä saunomisen aikana, koska olen altis saamaan päänsärkyä. Viileä päähine tekee saunomisesta kokonaisvaltaisesti miellyttävämpää, ja mahdollistaa pitkätkin löylysessiot.
Varmista saunomisen turvallisuus lääkäriltäsi, mikäli kärsit sydämen läppäviasta, matalasta verenpaineesta, rintakivuista tai muusta vakavasta sairaudesta.
Lähteet: Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho ja mieli (2020)
Laukkanen, T., Kunutsor, S. K., Khan, H., Willeit, P., Zaccardi, F., & Laukkanen, J. (2018). Sauna bathing is associated with reduced cardiovascular mortality and improves risk prediction in men and women: a prospective cohort study.
Lue myös Sammalmajan artikkeli liittyen perinteisiin kivunlievitysmenetelmiin: ”Kivunlievitys: kaalinlehdet ja suolakääre”